VAIKEAT KIUSAAMISTAPAUKSET
1. Tilannekartoitus.
Mikäli kiusaaminen on edelleen jatkunut aikaisemmista sovitteluyrityksistä huolimatta, on mahdollista aloittaa intensiivinen tilannekartoitus clasSpirit - palvelun avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. kolmea luokkahengen kyselykertaa viikossa (ma, ke, pe). Kyselyiden yleistulokset näytetään luokalle ja lähetetään vanhemmille. Kyselyiden lisäksi oppilaille kerrotaan, miten vähän kerrallaan korjaavia toimia lisätään, mikäli tilannetta ei saada rauhoitettua. Oppilaiden on tärkeä ymmärtää että luokassa kiusaamisella suosiota ja sosiaalista valtaa tavoittelevat oppilaat tarvittaessa siirretään toiseen kouluun lähestymiskiellon saaneina.
Suosiota ja valtaa saa tavoitella auttamalla ja tukemalla toisia oppilaita, ei kiusaamisella ja alistamisella.
ClasSpirit - palvelun asiantuntijat auttavat ja tukevat tarvittaessa kiusatun oppilaan vanhempia vaikean kiusaamistapauksen viemisessä eteenpäin vaihe vaiheelta tarkasti dokumentoiden.
Ota yhteyttä ClasSpirt asiantuntijoihin
2. Rehtorin ja opettajien vastuut sekä velvollisuudet.
Opetuksen järjestäjillä on erilaisia ilmoitusvelvollisuuksia niin suhteessa oppilaan huoltajiin kuin suhteessa toisiin viranomaisiin. Perusopetuksessa koulun opettajan ja rehtorin tulee
ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle
tai muulle lailliselle edustajalle
3. Rikosnimikkeet ja -ilmoitukset soveltuvin osin.
Kiusaamisessa voi olla kyse esimerkiksi seuraavista rikoksista: Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, rangaistava vihapuhe, laiton uhkaus, pahoinpitely ja vainoaminen. Lisäksi kiusaamistilanteeseen voi liittyä rikosnimikkeitä kuten omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, näpistys, varkaus ja kiristys. Verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen, identiteettivarkaus, tekijänoikeusrikos, tietoliikenteen häirintä, tietomurto, viestintäsalaisuuden loukkaus, petos ja datavahingonteko. Rikosoikeudellisen rangaistusvastuun edellytyksenä on se, että tekijä on täyttänyt 15 vuotta ja on syyntakeinen. Poliisi voi käynnistää esitutkinnan myös alle 15 -vuotiaan rikosepäilystä.
4. Vahingonkorvausvelvollisuudet
Myös alaikäinen on vahingonkorvausvelvollinen eikä vahingonkorvausvelvollisuudessa ole alaikärajaa. Huoltaja ei ole vahingonkorvausvelvollinen alaikäisen vahingosta, ellei hän ole
laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.
5. Puuttumis- ja kurinpitotoimet
Opetusta häiritsevään, muuten koulun järjestystä rikkovaan tai vilpillisesti menetelleeseen oppilaaseen voidaan kohdistaa koululainsäädännössä säädettyjä puuttumis- ja kurinpitokeinoja. Puuttumis- ja kurinpitokeinojen käytön perusteena voi olla myös koulun järjestyssääntöjen vastainen toiminta tai käyttäytyminen. Kurinpito- ja puuttumiskeinoista
säädetään laissa eikä muiden keinojen käyttäminen ole sallittua. Kurinpitotoimet voivat olla: Kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, poistaminen oppitunnilta, opetukseen osallistumisen epääminen, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen koulusta.
6. Lähestymiskielto
Mikäli tilannetta ei aikaisemmilla toimilla saada rauhoitettua, voidaan viimeisenä keinona hakea käräjäoikeudelta kiusaavalle henkilölle lähestymiskieltoa yhtä tai useampaa henkilöä kohtaan. Lähestymiskiellon hakijalle ei tule oikeudenkäyntikuluja 01.10.2023 tehdyn lakimuutoksen myötä, silloinkaan kun hakemus hylätään tai asia jää sillensä.
|